Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa jokaisella asunnolla on oma ilmanvaihtokone, joka hoitaa tulo- ja poistoilman sekä usein myös lämmöntalteenoton. Tämä mahdollistaa asuntokohtaisen säädön: jokainen voi säätää tehostusta ja perusvaihtoa tarpeen mukaan.
Etuna on joustavuus ja usein parempi hallittavuus (esim. keittiön tehostus, kosteuden mukaan ohjaus). Haittapuolena voi olla useamman laitteen huoltotarve, joten suodatinhuollot ja asetusten järkevä käyttö korostuvat.
Hälytysjärjestelmä rakennusautomaation yhteydessä tarkoittaa valvontaa, joka tunnistaa poikkeamat ja viat ja ilmoittaa niistä eteenpäin. Hälytyksiä voivat olla esimerkiksi liian alhainen lämpötila, ilmanvaihtokoneen häiriö, pumppuvika, paloilmoitinliitäntä tai vuotovesianturin hälytys.
Tarkoitus on minimoida vahingot ja käyttökatkot: kun hälytys tulee ajoissa, vika ehditään korjata ennen kuin syntyy jäätyminen, kosteusvaurio tai laiterikko. Hälytykset voidaan ohjata valvomoon, sähköpostiin, tekstiviestillä tai huoltoyhtiön järjestelmään.
Energiankulutuksen etäseuranta tarkoittaa järjestelmää, joka mittaa ja tallentaa kulutusta (sähkö, lämpö, vesi) ja esittää sen käyttäjälle selkeinä näkymänä, raportteina ja usein myös hälytyksinä. Se voi perustua mittareihin, alakeskuksiin tai älymittareiden dataan, ja se on usein osa rakennusautomaatiota tai erillinen palvelu.
Etäseurannan arvo on käytännössä: nähdään poikkeamat nopeasti (esim. lämmitys jää päälle, vuotovesi, laitevika), voidaan todentaa säästötoimenpiteiden vaikutus ja optimoida käyttöä. Monessa kohteessa etäseuranta yhdistetään pörssisähköohjaukseen ja kulutuksen ajoittamiseen edullisille tunneille.
Aurinkopaneelit tuottavat sähköä auringon säteilystä ja mahdollistavat rakennuksen oman sähköntuotannon. Tyypillinen omakotitalon järjestelmä on usein luokkaa 6–10 kWp, jolloin vuosituotto voi olla luokkaa useita tuhansia kilowattitunteja riippuen asennuksesta ja olosuhteista.
Taloudellinen hyöty syntyy erityisesti siitä, että oma tuotanto käytetään itse (esim. lämmin käyttövesi, lämpöpumppu, sähköauton lataus). Kun järjestelmä yhdistetään kuormanhallintaan tai “aurinkolatausta” tukevaan latausasemaan, voidaan kasvattaa omakäyttöastetta ja parantaa kokonaiskannattavuutta.
Anturi on automaatiojärjestelmän mittaava osa, joka tuottaa tietoa olosuhteista (esim. lämpötila, kosteus, valoisuus, liike, CO₂, paine-ero). Anturin mittaustieto on automaation “aistimus”, jonka perusteella ohjausjärjestelmä tekee päätöksiä.
Hyvä anturointi on toimivan automaation perusta: ilman luotettavaa mittausta automaatio ei tiedä, milloin tehostaa ilmanvaihtoa, milloin laskea lämmitystä tai milloin hälyttää viasta. Antureita käytetään lähes kaikissa modernin talotekniikan osa-alueissa.
Aikatauluohjaus on automaation toiminto, jossa laitteiden ja järjestelmien toimintaa ohjataan ennalta määritellyn kellonajan ja kalenterin mukaan. Sillä voidaan säätää esimerkiksi lämmityksen tehotasoja, ilmanvaihdon käyntiaikoja, valaistuksen päälle/pois -ohjausta tai muuta kuormitusta eri vuorokaudenaikoina.
Aikatauluohjauksen idea on vähentää turhaa käyttöä ja parantaa mukavuutta: tiloja ei lämmitetä tai tuuleteta täydellä teholla silloin, kun niissä ei ole tarvetta. Se on yksi tehokkaimmista “peruskeinoista” energiansäästöön ilman, että käyttäjän pitää tehdä jatkuvaa käsisäätöä.
